Koska mun elämä on ollu melko hyvä Klaukkalassa, oli ihan hyvii kamui, jotkut kyl oli ilkeitä, ne ei hyväksyny mun pyöreyttä ja sitä miten mä ajattelin kaikkee positiivisesti, tykkäsin vaaleanpunaisesta. Mä olin mun kuplassa, en tienny että elämä on oikeesti julmaa, ei ihmeitä tapahdu kuin elokuvissa...mutta mä elin siinä...kunnes me muutettiin.

Me muutettiin kaupungista pieneen tuppukylään, lähin asfalttitie oli 2 km matkan päässä. Aika hienoo, eikö..? Me saatiin iso taka-piha, mä sain ison huoneen, OMAN  ison huoneen, ei tarvinnu jakaa sitä Niinan, mun siskon kaa. Miiallakin oli oma huone, Se on mun isosisko.

Se oli ensin unelmaa, maalaistalo, kaunis maisema, rauha, tyyssia, uusi elämä, enään mua ei haukuttaisi tai mollattaisi..Eihän..?

Noh, se ei kestäny kauan. Mä ehdin nauttii pari viikkoo Sälinkään koulussa, mutta mä en aavistanut, että siellä mun elämä olisi yhtä helvettiä. Mä en voinut uskoo, kun huomasin että se kupla mikä oli ollut vuosia mun ympärillä, lämmitti ja torjui muitten pahan tahdon, oli poksahtanut. Mulla ei ollu enään ystäviä, kaikki jäi Klaukkalaan, sinne jäi ja mä ressukka vaan itsesäälissä joka ilta uin, mietin miten onneton olin. Mutta sitten mulle sai riittää. Mä en enään kestänyt, kun mua mollattiin, puhuttiin selän takana paskaa, se alkoi ärsyttää. Niillä ei ollut oikeutta puhuu musta pahaa, syrjii mua ja ilkeillä. Mitä mä olin tehnyt niille, jotta ansaitsisin tälläisen kohtalon? Ei hajuu, ehkä ne oli kateellisia, ehkä niitä ärsytti, että ne luuli että niillä on kaikkea, mutta kun ne näki meiät niin ne tajus jotain : Ne ei oo kaikkia valtiaita.

Noh, mä viskasin kuplani roskiin, taistelin vastaan, hylkäsin pinkin ja aloin käyttää mustaa, aloin rakentaa teräksistä suojakilpeä, jonka turvin olisin taas kuivilla. Aluksi mä taistelin, mutta sitten en jaksanut enään välittää. Mä olin vain se hiljainentyttö takapulpetissa, se tyttö joka oli kuin hiljaa ja nyökkäili ja tottelisi, kun vaaditaan, kiltisti teki muitten homman kun ne teki hauskaa ja jota saisi potkii niin paljon kuin huvitti ja sielu sieti.

Noh, miksi aloitin blogin kirjoituksen..?

Koska minulla on niin paljon aikaa, niin miksi en vain tekisi jotain sille ajalle, sen lisäksi että käyn Riihenmäen 8f luokkaa, puhun niille siunatuille kavereilleni välkässä, tulen kotiin, teen läksyt...ja menen ehkä prohon ( pro hotelli..tiiän, 15v habossa..? noh, se on mun ongelma, ei voi mitään) ja luen kokeisiin joitan voi tulla...tosin niistä ei tule sen parempaa kuin odottaisi...